koskenlasku avokanootilla - keskustelu tekniikasta ja varusteista

[Sylvain Eckhardt]

Viime viikon Arin ja Vesa Koitelin takarännin laskusta on tehty video:

http://www.youtube.com/watch?v=wKiNjUuWrks

Olisi voinut käydä pahemmin, onneksi tuli vain pieniä vaurioita kanootille. Tästä voisi käynnistää keskustelu avokanoottimelonnasta kiinnostuneet: mitä olisi voinut tehdä sekä tekniikan että varusteiden/kaluston kunnon osalta, että tällainen ei olisi tapahtunut? Ja minkälaisia riskeja tässä kaatumisessa oli? Myös itse laskijat voivat osallistua keskusteluun! Eli yritetään ottaa tästä kokemuksesta opiksi positiivisesti.

[Teijo Lehtonen]

Kokeneen kanoottimelojan mukana melko usein olleena katselin videosta, että tynnyrit eivät olleet kovin hyvin kiinnitettyinä ja molemmat melojat päästivät toisen käden irti meloista pahimmassa paikassa, mitä seikkoja pidän virheenä. Kuitenkaan ei mielestäni näyttänyt siltä että melojille itselleen aiheutui vaaranpaikkaa tuosta (jäädä kiinni uppoavaan kanoottiin) ja tuota kanootin täyttymistä vedellä (kun se on lähtenyt tapahtumaan) on kyllä melko hankala hallita.

On todella hyvä että näitä tapahtumia tallennetaan, joten voidaan käyttää materiaalina opetuksessa ja itseopiskelussa, kuten esim. viimeinen koski jongunjoessa dvd:tä.

[Tapani Lehtonen]

Osin Teijoa mukaellen muutama seikka jotka pistivät silmiin ja saattoivat vaikuttaa ...

• Painopiste ylhäällä  - Itse melon vähänkin isommat lirut polvillaan. Usein osat suvannoistakin jos vain "sotavamma" kestää.
• Mela ilmassa = ei tukea
• Käsi irti melasta = vielä vähemmän tukea

Itsekin tiedän kokemuksesta että seuralla käytössä olevat Old Townin inkkarit eivät foam-rakenteen ansiosta uppoa pohjaan vaikka olisivat täynnä vettä ja kaksi miestä varusteineen kyydissä, mutta tasapainoilun kanssa sitten on vähän niin ja näin. Kyydissä pysyminen on kuitenkin turvallisinta. Vedellä täytetty inkkari sitten kulkee koskessa kuin tavarajuna joten sen alle tai sen ja kiven väliin ei parane jäädä. Kaikki naruthan luonnollisesti on sidotu niin ettei melojilla ole vaaraa missään tilanteessa sotkeutua niihin Eikös juu?

Varusteet muovitynnyreissä ovat mielestäni inkkareissa hyvä ratkaisu KUN tynnyrit on hyvin kiinnitetty etteivät pääse liikkumaan/karkaamaan. Estävät sen ettei kanootti pääse täyttymään täysin vedellä ja kamat pysyvät tallessa eikä joku löydä niitä seuraavana vuonna rantapusikoista  .

Tärkeää on myös huolehtia että painopiste on keskilinjassa ja kanootti tasapainossa kun melojat kyydissä. Inkkarit tarvitsevat suuremmissa aalloissa jonkinlaisen suojan alloilta etteivät ne pääse täyttämään kanoottia. Niiltä kun ei aina Koitelin kokoluokkaa olevissa koskissa voi välttyä.

Muita ajatuksia hyvään ja hyödylliseen keskusteluun?

[Sylvain Eckhardt]

Muita ajatuksia hyvään ja hyödylliseen keskusteluun?

Minulla itsellä on paljon ajatuksia, mutta mielelläni jätän muita palstalaisia osallistumaan keskusteluun ensin.

[Risto Salow]

Taitaisi olla avokanoottikurssin tarve seurassa - mallilaskussa oli lähes kaikki aloittelijoiden virheet ja melojille liian vaativa koski .Taisi olla sentään kypärä ja liivit . Huonoa opetusmateriaaliakin? Muualla on tapana varmistaa että melojlla on tarvittavat taidot ennen kuin päästetään näin vaativaan koskeen?

[Jukka Eilola]

Ilmoittaudun avokanoottikurssille, joka olisi erityisesti koskipainotuksella. Tulisin soololla mukaan, mikäli pari löytyy sitten kaksikolla.  Sopiva aika kurssille esim syyskuun lopulle?.  Toiveen toki on, että harjoituksia voitaisiin tehdä koskissa, ettei jäädä oulujoen siltapilareiden alle pyörimään.

En usko, että tässä olisi äärinmäiseksi vaaratilanteeksi (kuolemaa), koska rannalla oli pelastajia. Lisäksi Melojat tunsivat kosken ja olivat valmistautuneet upotukseen. Toisaalta parannettavaa löytyy roppakaupalla ja kalustokin oli soveltumaton, jolloin vaaratilanteeseen liittyen murtumat ja litistymiset olisivat olleet täysin mahdollisia vammoja. Mutta pitäähän se jollakin aloittaa  .

T Jukka
ps. kevennykseksi täysin asiaan kuulumaton vitsi
"Mikrokirurgit istuivat iltaa kansainvälisen kokouksen jälkeen ja alkoivat kehuskella taidoillaan. Australialainen kirurgi kertoi: Meille tuli kerran kaveri, joka oli jäänyt puristimen väliin. Hänestä ei ollut jäljellä kuin pikkusormi. Kirurgitiimimme onnistui rakentamaan hänelle uuden käden, kokonaisen käsivarren ja lopulta koko kehon. Ja kun hän sitten palasi takaisin töihin, hän oli niin tehokas, että teki viiden ihmisen työt.

Amerikkalainen kirurgi kehuskeli: Ei tuo mitään. Meillä jäi eräs työntekijä ydinreaktoriin. Hänestä ei jäänyt jäljelle kuin hiukset. Me valmistimme hänelle uuden pääkallon, uuden kehon ja sisukalut ja lähetimme hänet takaisin työelämään. Hänestä tuli niin tehokas että hän teki 50 muuta työntekijää työttömäksi.

Suomalainen kirurgi murahti: Mitäpäs tuosta. Minä kun olin kerran ulkona kävelemässä, tunsin vähän pierun hajua. Otin hajua roskapussissa mukaani sairaalaan, laskin sen pöydälle ja loin työskentelemään. Ensin löin pierun persereikään, rakensin uudet pakarat, uuden kehon ja toiseen päähän jalat. Siitä tuli niin pätevä mies, että se rupesi meidän maahamme pääministeriksi, ja nyt se on tehnyt jo melkein 500 000 ihmistä työttömäksi.
"

[Sylvain Eckhardt]

Ilmoittaudun avokanoottikurssille, joka olisi erityisesti koskipainotuksella. Tulisin soololla mukaan, mikäli pari löytyy sitten kaksikolla.  Sopiva aika kurssille esim syyskuun lopulle?.  Toiveen toki on, että harjoituksia voitaisiin tehdä koskissa, ettei jäädä oulujoen siltapilareiden alle pyörimään.

Ajatus tällaisen kurssin järjestämiseen minulla on ollut heti sen jälkeen kun ensimmäin avokanoottikurssi järjestettiin viime vuonna. Valitettavasti kuten videosta käy ilmi (videossa on seuran kanootti) ,  meillä ei ole sopivaa kalustoa/varusteita koskikäyttöön. Kurssi voisi toteuttaa jos kurssilaiset omistaa omia kanootteja ja koskivarusteita. Ei koskeen ole asiaa jos kanootissa ei ole kunnon kellukeita (isoja ilmapusseja) ja jopa kanoottipeite.

[Sylvain Eckhardt]

Muualla on tapana varmistaa että melojlla on tarvittavat taidot ennen kuin päästetään näin vaativaan koskeen?

Melojat ovat aikuisia ihmisiä eikä heitä tarvitse päästää koskeen, koska itse päättivät lähteä. Eli kyseessä ei ole kurssia tms.

Aloitin tämän ketjun siihen tarkoitukseen, että tapauksesta jää jotain opetusta. Eli konkreettisesti minkälaisia tarvittavia  taitoja melojilla olisi pitänyt olla?

[Veli-Matti Lehtonen]

Lasku virtaa hitaammin, taikka virran nopeudella. Älkää runtatko edes pitkillä kajakeilla kallion yli, vaan oikeasta reunasta valssiaaltoa hipoen ohi montun ja sitten lyhyessä tasaisemmassa kohdassa tiukasti vasemmalle ohi viimeisen ison pintakiven. Antakaa kanootille aikaa nousta aaltoon, älkää meloko kovaa ja aaltojen läpi. Viimevuoden Kiiminkijoki-melonnasta on joillakin kuvia/videota. Laskimme Jaanan kanssa kyseistä reittiä ja olen laskenut siitä viimeiset 25 vuotta uimatta.
Pääosa jysäyttää montun yli ja hakkaa kanootin perää kallioon.
Tulkaa ensiviikonloppuna Ruunaalle opettelemaan avokanoottimelontaa isoissa aalloissa. Melomme Jaanan kanssa Freedomilla Honton läpi ja pyörimme toisten mukana alas Kattilakoskelle. Tottakai välillä uidaan ja ilman kanoottejakin. Haapavitjassa on tärkeää ottaa aallot siten, ettei kanootti täyty heti kättelyssä.
 Kyllä minuakin korpeaa yhteisten välineiden aika turhanlainen rusikoiminen.
Lennokkikauppias asiakkaalle: Rikotaanko tämä jo heti tässä tiskillä, vai yritätkö ensin lennättää?

[Risto Salow]

Kun seura on tapahtuman organisoija tai järjestäjä voi vastuu jakaantua myös seuralle. Homman ryssiessä vastuun siirtäminen yksin melojalle on myös tulkinnanvarainen jos puutteet on seuran kalustossa ja ohjeissa. Aikoinaan nämä käytiin seurassa hyvin läpi ja uudenkin melojasukupolven olisi hyvä käydä jokin turvallisuuskurssi.

[Sylvain Eckhardt]

Lasku virtaa hitaammin, taikka virran nopeudella. Älkää runtatko edes pitkillä kajakeilla kallion yli, vaan oikeasta reunasta valssiaaltoa hipoen ohi montun ja sitten lyhyessä tasaisemmassa kohdassa tiukasti vasemmalle ohi viimeisen ison pintakiven. Antakaa kanootille aikaa nousta aaltoon, älkää meloko kovaa ja aaltojen läpi. Viimevuoden Kiiminkijoki-melonnasta on joillakin kuvia/videota. Laskimme Jaanan kanssa kyseistä reittiä ja olen laskenut siitä viimeiset 25 vuotta uimatta.

esimerkiksi:

[Veli-Matti Lehtonen]

Ohitamme juuri montun ja tiukasti laskusuunnassa vasempaan.
 Avokanootilla hienointa on juuri väistellä suuret aalot ja montut. Yksikin kolaus pohjaan on aina harmaita hiuksia. MYÖS seuran välineillä.
 Kajakilla kierrän vaikka silmäni solmuun, mutta avokanootilla aina arvioin mistä menen parhaiten.
Se Parhaiten ei tarkoita älytöntä vauhtia, vaan hienointa balettia aaltojen välistä. Avokanoottimelonta on sitä Balettia. Koskareilla voi rymytä. Se ei vaadi paljon taitoa. Senhän näkee jo juutuupista.
Mutta toistan itseäni: hankkikaa niitä paatteja ja osallistukaa Avokanoottikurssillemme. K&C/Sylvain.
Ja ensiviikonloppuna pikapikaa Ruunaalle.

[Vesa Auno]

Moi

Jep. Oppimia kannattaa ottaa tuosta videosta. Meillä varsinainen lasku meni täsmälleen nuottien mukaan. Kanootin täyttymistä odoteltiin jo hontossa, mutta vasta sitä seuraavat aallot upottivat meidät ja siinä vaiheessa, kun mela oli ilmassa, niin kanootti oli käytännössä jo veden alla. Etukäteen päätettiin, että jatketaan melontaa loppuun asti (Weltsun kommentti) ja näin myös tehtiin, eli kanootti melottiin rantaan (ilman yhtä melojaa). Tarkoitus ei ollut kiertää honttoa, eikä käyttää ns. jarruttelutekniikkaa, vaan yritys oli päästä honton yli vauhdilla, joka sitten menikin nappiin. Lasku-uravalinnan huomioiden tuota laskua en paremmin osaisi tehdäkkään näillä varusteilla ja kellukkeilla.

Muutamia kommentteja ja oppimia:
-Kalusto on vaarassa, eli pitäisi vähän tarkemmin miettiä, mm. tynnyrieden kiinnitykset. nyt mentiin soitellen sotaan
-Kanoottimme pohja on melko finaalissa ja kalustossa ei ole kanootin ilmapusseja
-kalustomme on muutenkin vanhaa ja kaipaisi uusimista
-Enemmän kamerajutskia kehiin !! Kiva katsella jälkeenpäin ja kommentoida. Näistä ne parhaat keskusteluaiheet syntyvät

[Sylvain Eckhardt]

Moi

Jep. Oppimia kannattaa ottaa tuosta videosta. Meillä varsinainen lasku meni täsmälleen nuottien mukaan. Kanootin täyttymistä odoteltiin jo hontossa, mutta vasta sitä seuraavat aallot upottivat meidät ja siinä vaiheessa, kun mela oli ilmassa, niin kanootti oli käytännössä jo veden alla. Etukäteen päätettiin, että jatketaan melontaa loppuun asti (Weltsun kommentti) ja näin myös tehtiin, eli kanootti melottiin rantaan (ilman yhtä melojaa). Tarkoitus ei ollut kiertää honttoa, eikä käyttää ns. jarruttelutekniikkaa, vaan yritys oli päästä honton yli vauhdilla, joka sitten menikin nappiin. Lasku-uravalinnan huomioiden tuota laskua en paremmin osaisi tehdäkkään näillä varusteilla ja kellukkeilla.

Muutamia kommentteja ja oppimia:
-Kalusto on vaarassa, eli pitäisi vähän tarkemmin miettiä, mm. tynnyrieden kiinnitykset. nyt mentiin soitellen sotaan
-Kanoottimme pohja on melko finaalissa ja kalustossa ei ole kanootin ilmapusseja
-kalustomme on muutenkin vanhaa ja kaipaisi uusimista
-Enemmän kamerajutskia kehiin !! Kiva katsella jälkeenpäin ja kommentoida. Näistä ne parhaat keskusteluaiheet syntyvät

Kiva että itsekin osallistuit keskuteluun rakentavasti. Puretaanko keskustelun tulokset maanantaina Nokkalassa ennen kun lähdette Koiteliin?

[Veli-Matti Lehtonen]

Monestikko ovat melojat ohittaneet ns. honton? Se kannattaa, sillä perän rysäytykset vievät aina osan kanootista/kajakista. Varsinkin avokanootilla, suurimpien aaltojen kiertely on osa melonnan suolaa. Koitelissa kannattaa kiertää ikävimmät montut ja Tappaja aallot.
Pidetään ensivuonna oma kurssi Neitikoskella.
 Ensiviikonloppuna on kymmeniä melojia sekä uimareita Neitikoskella. Tämä on kolmas tällainen koskiviikonloppu Kuopiolaisilla . Joensuun Kauhojista on tulossa toinen mokoma osallistujamäärä. Kyllä K&C:n porukkaakin sekaan mahtuu näin pikaisella kutsulla. Vaikka ilma on kylmä, on vesi sitäkin lämpimämpää. Ei temppuilla eikä opetella mitään extremeä, vaan retkimelojan tavallisimpia taitoja. Suurten aaltojen kiertoa ja selviytymistä omalla reitillä koskessa.