Litslots! Litokairan hiihtovaelluksella oli mukana nelijä innokasta ulukoilijjaa. Perijantai iltana saavuttuamme Honkakoskelle, läksimmä siittä hiihteleen kohti Litjon autiotuppaa. Illan hämärtyessä suksittiin suoraan kompassisuuntaa, jonkun kulukijan vanahoja jäläkiä. Takas tulessa huomattiin, että vieressä ois menny parempiki latu.
Lähellä Litjojärviä, jo pimiässä, pongattiin kelekanjäläki ja siinä vauhti kasvoki jo niin mahottommiin lukemiin, että meinattiin mennä koko järvestä ja kämpästä ohi. No, ei siinä montaa sattaa metriä mutkaa tullu ja kämppä oli entisessä paikassa.
Kämpän eessä oli parin kulukijan sukset ja ahkiot, joten menimmä kämppään kovasti kolistellen, etteivät nukkumasa olevat vaeltajat vaan luule meitä miksikään omituisiksi hiippareiksi
Iltamurkinan mussutettuamme pistettiin nukkumaan, kuka laverille ja kuka sen alle. Myöhemmin kämpälle tuli vielä muutama muuki lylynlykkijä ja olihan sielä toki heillekki tillaa, kohteliaasti he tosin sitä kysyvät.
Aamulla totesimmeki jo kämpässä nukkumasa olleitten olevan kilipailevan seuran melojia. Vähän aikaa siinä poristiin ja heijän lähettyä koirineen jatkamaan matkaa, me jäätiin vielä syömään ja kerräileen kamppeita päivän etappia varten. Iltapäivän puolella sitte suunnattiinki sukset kohti Porokämppää. Siinä vaiheessa Litjolle oli tullu kolome kalamiestä, jotka saiki nyt kämpän ihan ommaan käyttöösä. Alakuun teimmä kuitenki pikku tutustumis reissun vanahalle Litjon kämpälle.
Reilun kahen tunnin hiihtelyn jäläkeen oltiinki sitte Porokämpällä ja asettauvumme sinne taloksi, ku muitakaan kulukijoita ei näkyny. Ilta meni taas syyven, lättyjä paistellen ja mukavia poristen. Ihimettelimmä mm. suomenkielen kummallisia sanoja ja arvuuttelimma niitä toisiltamme. Tiijättäkö esim. mikä on tolokki tai votko? Mietittiin siinä tulevia retkiäki ja muutaki toimintaa. Päätettiin perustaa ruisleivänleivonta- ja näytelmäkerhot
Parista kämppäkirijasta luettiin hauskoja juttuja ja kyllä sinne pikku tarina seuraavana päivänä lähtiessä itekki kirijotettiin.
Sunnuntaina pallailtiin autolle takas Litojon kautta, jossa pijettiin pikku syömä tauko. Keli oli muuttunu jo niin lämpimäksi, ettei vanahat jälet ennää tahtonu kantaa, vaan välillä suksi sukelteli suonpintaa pitkin. Litjolle yöksi jääneet kalamiehet oli kuitenki porkannu meille aika hyvän polun Honkaseen. Me saatiinki ko. porukka kiinni just ennen Kivijoen ylitystä ja autojamme pakkailimme yhtä aikaa.
Vielä oli eessä pikkusen jännitystä, Honkakosken tie oli nimittäin menny parissa päivässä aika kehenoon kuntoon. Mutta niin sitä siittäki mäskilumesta selevittiin ja päästiin isommalle tielle ja kohti kotia.
Tässä vielä linkki reissusta tehtyyn viteoon:
http://youtu.be/aVS_fTLkycY-Ari