K&C ry - Forum
Yleinen alue => Kokemukset ja kertomukset => Aiheen aloitti: Teijo Lehtonen - Toukokuu 16, 2022, 20:52:44 ip
-
Kävimme K&C:n porukalla laskemassa Utosjoen Virtalasta Utoslahteen 13.5.2010 jolloin joki oli vielä uiton jäljiltä ja kosket olivat "rännejä" joista vesi vain hulahti läpi.
Kertomus tästä löytyy https://keskustelu.kc.fi/index.php/topic,563.0.html (https://keskustelu.kc.fi/index.php/topic,563.0.html)
Pari vuotta tämän jälkeen kosket on ennallistettu ja mielessä on ollut jo pitkään laskea uudestaan tulvalla ja nyt vihdoin 15.5.2022 kävin laskemassa saman pätkän.
Kyseisen osuuden ensimmäinen koski on Myllykoski joka on myös koko reitin isoimpia ellei isoin koski. Koski on noin 300 m pitkä ja kaksiosainen, alkuvaiheessa joessa oli isoja kivenmurkuloita ja toisessa osassa koski lähtee jyrkemmin laskemaan ja keskellä oli iso kivi / kallio jonka oikealla puolella näytti olevan hontto jonka laitaan oli kaatunut pari isoa puuta joten laskin vasenta väylää.
Myllykosken jälkeen oli pari pienempää virtapaikkaa ja Aution virtapaikan jälkeen alkoi lähes 10 km suvanto-osuus jos yhtä pientä virtapaikkaa ei lasketa.
Ennen Kemilää oli Oravaisenkoski ja Pehkosenkoski, molemmat noin 200 m pitkiä koskia. Kemilästä lähtien oli lyhyitä pikkukoskia ja Saarenpääkoskessa valitsin vasemman reitin Piirovansaaren itäpuolelle, joka oli vain parin metrin pituinen pieni köngäs. Myöhemmin huomasin että karttaan on kyseiselle kohdalle merkitty maayhteys eli kesällä on todennäköisesti kuiva kohta. Suvannossa oli useita majavankaatoja mutta eivät tukkineet Karhuntörmän sillankohtaa vaan meni väylä läpi.
Loppumatka oli enimmäkseen suvantoa ja pieniä koskia / virtapaikkoja ja lopussa oli Nuojuankoski, jonka alku- ja loppuosissa oli useita saaria joten eri reittivaihtoehtoja voi valita. Menin pohjoisinta isoa väylää enkä lähtenyt tutkimaan saarten välejä.
Retken päätin Utoslahteen sillan jälkeen toiseen poukamaan oikealta, jossa virallinen vesillelaskupaikka.
Utosjoessa ei ole samanlailla mittauspistettä kuin monissa muissa joissa, mutta Utoslahdessa on mittauspiste jonka tulovirtaamista voi joen virtauksen suuntaviivoja katsoa, 15.5. on virtaama ollut hieman päälle 25 m3/s, kun kahta päivää aiemmin olisi ollut yli 45 m3/s. http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/59/l592211001y/wqfi.html (http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/59/l592211001y/wqfi.html)
Oikeastaan missään koskessa ei vaikuttanut olevan selkeää väylää, mutta tällä vedellä kosket pystyi laskemaan ilman pohjakosketuksia ja vain muutamassa paikassa joutui väistelemään pintakiviä. Kesällä ainakin osa koskista on paikoin tasaisia kivimuureja ilman väylää läpi ja ilmakuvien perusteella muutkin melko kivisiä. Koko matkan Utoslahtea lukuunottamatta oli majavien kaatamia tai aloittamia puunkaatoja mutta koskissa puita ei erityisemmin ollut. Yhtään majavanpesääkään en reitillä nähnyt vaikka edellisenä päivänä Kiiminkijoella näkyi useita.