Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Kokemukset ja kertomukset / Luulajan saaristoretki 2024
« Uusin viesti kirjoittanut miiainkeri Heinäkuu 22, 2024, 00:10:16 ap »
K&C:n Luulajan saaristoretki 15.-17.7.2024
Reitti: Lövskärin satama - Hindersön (yöpyminen) – Brandöskär – Småskär (yöpyminen) – Kluntarna – Lövskärin satama

Linkkivinkkejä lopussa ja reittikartta liitteenä.

Päivä 1: Lövskärin satama - Hindersön, 16 km

Retkikuntamme starttasi Oulusta aamulla kello yhdeksän. Traileri pakattiin jo illalla valmiiksi, jotta aamun lähtö ja porukan poimiminen mukaan sujuisi sukkelammin. Varsinainen määränpää Luulajassa oli vielä lähtiessä päättämättä, mutta ainakin meillä oli katsottuna pari potentiaalista pienvenesatamaa Hetsölandetin nimenpään molemmin puolin. Matkalla kävimme IKEA:ssa nopsalla lounaalla, josta matka jatkui Luulajaan. Suuntasimme ensin Hertsöskatanin satamaan, jossa totesimme 20 euron parkkimaksun vuorokaudelta suolaiseksi ja siirryimme niemennokan toiselle puolelle Lövskäriin katsomaan tilannetta. Siellä parkkeeraus valvotulla parkkipaikalla oli huomattavasti edullisempi, noin 26 euroa/auto/4 vrk, ja kun parkkipaikan perältä löytyi suojaisa pieni hiekkaranta lähtöpaikaksi, päätimme jättää autot satamaan ja lähteä seikkailulle sieltä. Parkkipaikalla on käytössä Parkster-sovellus, joka vaatii rekisteröitymisen.
 
Kajakit täynnä tavaraa ja mielet seikkailua otimme kurssin kohti Långöniä ja siitä Hindersönin rantaa pitkin ylöspäin kohti Jopikholmenin satamaa. Jossain kartoissa sauna on merkitty Östisundetin lahdelle, mutta se on oikeasti naapurilahdella. Hindersönillä ei ole julkista vesipistettä, mutta saimme paikalliselta melontaporukalta tiedon, että Östisundetin lahden puolella olevan koulun takana on kaivo, josta saa vettä. Emme käyneet tarkistamassa tätä, joten tieto on sen puolesta epävarma. Saarten välissä puikkelehtiessa kannataa varoa kiviä, sillä niitä on saarten tuntumassa paljon ja ne ulottuvat yllättävän kauas saarista.

Jopikholmenissa on saariston yhteysaluksen laituri ja betoniluiska, jonka kautta voi rantautua. Satama-alue ei ole ihan paras leiriytymiseen, mutta jokainen löysi sieltä telttapaikkansa ja syvemmältä metsästä hyttysten keskeltä löytyi myös riippumattoiluun sopivia paikkoja. Satamassa on nuotiopaikka, puucee, halkovaja sekä saunarakennus, jossa on myös sääsuojaa tarjoava tupa. Hieman kosteassa ja pilvisessä kelissä oli mukava käydä Hindrik-saunassa ja painella sen jälkeen nukkumaan.

Sauna varataan saunavihkosta, joka löytyi täällä tuvan pöydältä. Useimmiten vihko on saunan seinään kiinnitetyssä postilaatikossa, Junkönillä laatikko on kioskin seinällä. Vuoro varataan tunniksi kerrallaan laittamalla nimi vihkoon ja sitten vain pökköä pesään. Saunoilla on ohjeet niiden siivouksesta ja puiden täydentämisestä löylyttelyn päätteeksi.

Päivä 2: Hindersön – Brandöskär – Småskär, 20 km

Toinen retkipäivä starttasi pilvisenä, mutta suht tyynenä. Suuntasimme satamasta kohti Estersöniä, jonka rannalla olevassa mökkikyläsessä meille vilkuteltiin iloisesti ja ihmettelimme, miten saareen on saatu pyörökuormaaja, saati että mitä sillä siellä tehdään.

Brandöskäriin päästyämme aurinko paistoi jo lämpimästi ja rantauduimme saaren satama-alueen perällä olevalle hiekkarannalle. Tulosuunnasta vasemmalla rannalla on vuokramökki, jonka ranta on lahden pohjukassa. Kannattaa siis rantautua oikealle laidalle. Vuokramökistä satamalaitureiden suuntaan on saaren ilmainen sauna, jonka jätimme tällä kertaa välistä. Vuokramökin takana on puucee ja rinteessä on nuotiopaikkoja sekä pöytäryhmiä evästelyä varten. Saaressa on vesipiste, joka sijaitsee vierasvenesatamalaiturin kohdalla. Idyllisen kalastajamökkikylän yläpuolella on 1774  rakennettu Brändö-Uddskärs -kappeli, jonka koruttomuus on rauhoittavaa.

Jatkoimme matkaa lounastauon ja vesivarastojen täyttämisen jälkeen Småskärille. Saaren pohjoispuolella Klubbfjärdenin pohjukassa näytti olevan houkutteleva hiekkaranta, mutta jatkoimme kuitenkin matkaa kohti saaren satamaa. Leiriytymisen kannalta tuo hiekkaranta olisi voinut olla satama-aluetta parempi, mutta emme lähteneet enää takaisin rantaan päästyämme. Saunassa oli sopivasti vapaata, joten laitoimme sen heti lämpiämään ja etsiskelimme teltta- ja riipparipaikat joko ihan rannasta tai syvemmältä metsästä. Mitään huippupaikkoja ei ollut tarjolla ja alue oli vähän ahdas majoittumiseen, joten pohjoisen biitsi voisi olla parempi leiripaikka. Kartan mukaan sieltä tulee polkuja satamaan, joten saunareissun voisi tehdä sieltä kävellen.

Saunoimme pitkän kaavan kautta ja polskimme satamassa antaumuksella. Kävimme vielä pienellä iltareippailulla katsastamassa tämänkin saaren kappelin, jonne on matkaa 900 m. Matkalla näimme todella monta rupikonnaa, jotka kömpivät laiskanpulskeasti pois polulta kun lähestyimme niitä. Saarella on kuulemma paljon myös punkkeja. Småskärin kappeli on Luulajan saariston vanhin, rakennettu 1710-1730 ja nyt siihen oli tehty pientä kattoremppaa.

Småskärillä on kaivo, mutta sen vesi ei ole juomakelpoista. Satama-alueella on jätteiden kierrätyspiste ja siistit puuceet, joissa oli paperiakin valmiina. Kioskikin löytyy, jossa voi maksaa kruunuilla tai Swish-sovelluksella. Eurojakin otetaan vastaan, mutta niistä ei saa vaihtorahaa, joten jäätelöostoksilla pikkukolikot ovat kovaa valuuttaa.

Päivä 3: Småskär – Kluntarna – Lövskärin satama, 22 km

Neljännen päivän sääennusteeseen alkoi kertymään sen verran synkkiä pilviä ja kovia tuulenpuuskia, että päätimme typistää reissua yhdellä yöllä, mutta matkasta tinkimättä. Veneilijät vasta kömpivät kajuutoistaan haukotellen, kun me jo suuntasimme kohti Kluntarnaa. Saarta kehuttiin meille edellisen kesän reissulla ja myös Luulajan matkailuneuvonnasta kerrottiin, että paikka on hieno, joten muutaman kilometrin lisämatkasta huolimatta suuntasimme saarelle – ja se kyllä kannatti!

Bongasimme saaren pohjoisrannalta Kråkskärsvikenin laguunin ja pitkän hiekkarannan, jolla oli sauna, puucee sekä nuotiopaikat. Rantauduimme biitsille ja laitoimme heti saunan lämpiämään. Sitä odotellessa kävimme muutaman sadan metrin polkutaipaleen päässä olevassa satamassa. Siellä olisi ollut vielä toinenkin sauna. Satamassa on myös vesipiste, kioski ja luontotupa. Pienen matkan päässä on näköalatorni, josta on mukavat maisemat saaren yli merelle.

Muutama tunti vierähti nopsaan aurinkoisessa lahdenpoukamassa ja se olisi houkutellut vaikka leiriytymäänkin. Saarella olisi mennyt helposti koko päivä ja poukamassa näytti olevan oikein hyviä teltta- ja riipparipaikkoja. Sääennuste ei kuitenkaan antanut armoa, joten otimme suunnan kohti Storbrändöniä ja meloimme sen ja Långönin välisestä salmesta. Jouduimme salmessa vetohommiin, koska siinä oli hyvin matala hiekkakannas, joka tuntui jatkuvan loputtomiin. Helpointa oli siis vetää lyhyt pätkä ja jatkaa sitten matkaa meloen. Matalan veden aikaan hietikko saattaa olla pitkällekin kuivana.

Lövskärin satamaan saapuessamme taivas oli jo pilvessä, joten ehdimme rantaan vielä hyvän saan aikana. Vaikka retki jäi päivää lyhyemmäksi, ehdimme jälleen näkemään ja kokemaan paljon Luulajan upeaa saaristoa.

Linkkivinkkejä
Luulajan melontakartta
Lantmäteriet -karttapalvelu
Saarista kertovat sivut
   Hindersön
   Brandöskär
   Småskär
   Kluntarna
Ruotsin ilmatieteenlaitos SMHI
Lövskärin sataman sivut
Luulajan matkailuneuvonta - Luleå skärgård
2
Harrastemelonta / Venetsialaismelonta pe 1.9. klo 19 – 22
« Uusin viesti kirjoittanut Diana Volkhonskaia Elokuu 22, 2023, 01:10:26 ap »
Venetsialaismelonta perjantaina 1.9. klo 19 – 22 Tukkisaaresta.

Kokoonnutaan kello 19 Tukkisaareen koristelemaan kajakit valoilla.

Kaksi vuotta sitten nähtiin ensimmäistä kertaa valaistu mela, viime vuonna valaistu kajakinpohja. Eihän tämä mitään kilpavarustelua ole… mut näin sivuhuomiona vaan.

Kajakin koristeluiksi käy hyvin esim. tavalliset patteritoimiset kausivalot/LED-nauhat. Patterikotelo ei kestä kastumista mutta sen voi teipata esim. muovipussissa kannelle.

Vesille kello 20 valoilla koristeluilla kajakeilla ja kanooteilla.

Käydään ensin katsomassa Mustasalmen päässä auringonlaskua. Sieltä Torinrantaan valaistuna kulkueena, josta suunnataan takaisin Tukkisaareen. Melontaretken arvioitu kesto on pari tuntia ja matka 7 km. Reissun päätteeksi voi jäädä tulistelemaan ja paistamaan makkaraa Tukkisaaren nuotiopaikalle. Omat eväät mukaan.

Lisätiedot ja valokuvat tapahtuman sivulla: http://bit.ly/venetsialaismelonta
Video edellisen vuoden tapahtumasta: https://youtu.be/sUG1RshkT24

Tervetuloa mukaan veden, tulen ja valon juhlaan!
3
Retkimelonta / Alattionjoki & Kaarasjoki ti 22.8. – ma 28.8.2023
« Uusin viesti kirjoittanut Diana Volkhonskaia Elokuu 14, 2023, 12:58:45 ip »
Alattionjoki & Kaarasjoki melontaretki ti 22.8. –  ma 28.8.2023
Lähtö ti 22.8. iltapäivällä, yöpyminen matkan varrella. Ensimmäinen melontapäivä on ke 23.8.

Alattionjoen lähtöpaikka, padon alapuolella: https://goo.gl/maps/TU757sikadpfPq9G6
Matkalla on vain yksi 1 luokan koski.
1. Melontapäivä: matka n. 15 km  - 20 km. Yöpyminen joen rannalla.

2. Melontapäivä: matka n. 25 km Altaan asti. Syöminen kaupungilla. Kaupasta on mahdollista hakea eväät seuraavalle kolmelle päivälle. Siirtyminen Kaarasjoelle. Yöpyminen lähtöpaikalla: https://goo.gl/maps/xhsg8pnAp49gJRfH6.

Kaarasjoella melotaan 96 km kolmessa osassa:
Useita pitkiä koskia (jopa 3 km). Luokituksista ei ole varmuutta, tarkastella paikan päällä. Oletus on, et ovat 1-2 luokan koskia.
Osa1: 19 km, Vuottasjavri-Suossjavri (osin erittäin matala)
Osa 2: 44km, Suossjavri - Baisjohka yhtymäkohta (muutamia pitkiä koski pätkiä, joista osa kauempana tieltä)
Osa 3: 33km, Baisjohka - Tenojoki yhtymäkohta, Karasjoki kylä (suvanto)

Osallistujilla on hyvä olla jonkin verran kokemusta koskista. Yöpyminen teltoissa. Ajojärjestelyt sovitaan lähempänä, matkakulut jaetaan osallistujien kesken.
4
Yleinen keskustelu / Vs: Vajatalkoot Tukkisaaressa 17.8. klo 17
« Uusin viesti kirjoittanut Antti Haapakangas Elokuu 07, 2023, 19:26:28 ip »
HOX! Vajatalkoiden ajankohta siirtynyt. Uusi ajankohta on torstai 17.8. klo 17
5
Yleinen keskustelu / Vajatalkoot Tukkisaaressa 17.8. klo 17
« Uusin viesti kirjoittanut Antti Haapakangas Elokuu 05, 2023, 10:42:07 ap »
Pidetään vajatalkoot Tukkisaaressa torstaina 17.8. klo 17 alkaen. Tervetuloa kaikki mukaan! Ohjelmassa ainakin vajan ja lähiympäristön siistimistä, kaluston huoltamista ja grillailua. Seura tarjoaa talkoolaisille makkarat, virvokkeet ja naposteltavat. Talkoissa usein myös toteutamme parannusideoita liittyen vajan toimivuuteen tai viihtyisyyteen. Talkootapahtuman ideointi ja valmistelu on käynnissä "K&C talkoot" whatsapp-ryhmässä. Sinne voi myös ilmoittaa havaitut puutteet ja viat.

Liittyminen "K&C talkoot" whatsapp-ryhmään:
1. Avaa puhelimen selain
2. Kirjoita osoitteeksi

3. Paina enter
4. Klikkaa "Liity keskusteluun"
6
Kokemukset ja kertomukset / Iin Röyttä 31.7-1.8.2023 (helppo)
« Uusin viesti kirjoittanut Melamatruuna Elokuu 03, 2023, 00:05:46 ap »
Retki oli sikäli aikataulultaan epätavanomainen, että yhden yön retki oli suunniteltu tehtävän 31.7-4.8 välillä. Tavoitteena oli päästä lähtemään jo maanantaina 31.7, mikäli tuulet ovat aloittelijoillekin sopien todella keveät molemmille melontapäiville.

Kevään Teams-palaverissa sovimme, että päivämäärä lukitaan kiinni kahta päivää aiemmin kokeneempien toimesta. Jo viikkoa aiemmin tuuliennusteet näyttivät vihreää valoa lähdölle, mutta päivät lukittiin kiinni vasta lauantaina varmuuden kasvettua. Viimeisen kerran tuuliennusteet katsottiin  lähtöaamuna. Toki koko reissun ajan ennusteita seurattiin silmä kovana samalla taivaanrantaa havainnoiden.

Yhdeksän aikuista ja kaksi lasta kokoontui tuolloin 31.7 Tukkisaaren vajalle klo 10. Inventoimme mukaan lähtevät kamppeet ja aloimme pakkaamaan kajakkeja kärryyn heti, kun korvaava kärry saatiin haettua Nokkalasta. Tukkisaaren kärrystä oli valitettavasti katkottu sähköpiuhat.

Klo 12 maissa pääsimme autokuntinemme Praavaan. Praavannokan sataman uimaranta oli hyvä lähtöpaikka, kun sieltä löytyi autoille tilaa hyvin ja oli myös puucee ja pukukopit.

Praavannokasta irtosimme selälle klo 13 jälkeen. Tuuli oli ennusteen mukaisesti 1-3m/s ja aurinko paistoi kuumasti. Alkuperäinen reittisuunnitelma oli tehty etelän puoleisten tuulien varalta Pitkäniemestä suojaa hakien, mutta keveän luoteistuulen vuoksi meloimme kivetöntä ja myös suorinta reittiä kohti Röyttää, pysytellen itä-länsisuuntaisen veneväylän eteläpuolella. Matkaa tuli vajaat 4 km.

Lähetimme vesiltä tiedustelijan Röytän Hepoharjun rantaan teltassa yöpyjiä varten, ja tiedustelija totesikin paikan mainioksi leiripaikaksi.

Jatkoimme siitä porukalla vielä vajaan kilometrin kohti Röytän sataman pohjoispuolta. Aiemmin avoimena pidetty pieni hiekkaranta satamakentän kesäkeittiön kohdalla oli kasvanut umpeen, joten Iin meripelastusseuralta vuokrattuun Lastaajaan majoittujat jättivät kajakkinsa meripelastusseuran laiturin juureen ja pari muuta meloja erkani kajakkeineen Otps uimarantaan.

Porukkaa yöpyi niin Lastaajassa, Otps majalla sisällä ja teltassa sen pihapiirissä, kuin teltoissakin noin puolen kilometrin päässä Hepoharjulla. Hepoharjulta löytyi hyvä grillitupa ja puucee.  Sen kauniilta hiekkarannalta näki auringonlaskun. Rannasta pääsi uimasille kun viitsi vain kahlata tarpeeksi kauas. Teltta- ja riippumattopaikkoja löytyi hyvin. Lastaajassa  oli keittiö, puucee, rantasauna sekä grillikota. Kaivo ei toiminut. Meillä olikin varalta kaikki juomavesi kantovetenä mukana. Lisäksi retkuetta palveli myös Röytän retkisataman kaikille avoin kesäkeittiö helloineen ja tiskausmahdollisuuksineen. Venesataman aallonmurtajalta ja kesäkeittiön vierestä löytyi hyvät uimapaikat, joista uimasyvyyteen pääsi nopeaa.

Majoittumisen ja lounaiden jälkeen puolet retkikunnasta lähti  intopiukeina melomaan. Ensin kierrettiin ympäri Satakari, josta pari melojaa irtaantui jo Röyttään jaksaakseen yömelonnan. Sitten kierrettiin vielä itse Röyttä ja ahkerimmat valloittivat vielä pohjoiseen jäävän Ulkoklaamankin, jolloin lenkistä tuli 14 km pitkä. Tuuli nousi loppumatkasta liki 6m/s, mutta ei juuri haitannut melomista.

Melonnan jälkeen retkikunta laittoi päivälliset kukin omilla tahoillaan. Lastaajat alkoivat sitten tykönään saunan lämmitykseen ja myös heidän grillikotansa  laitettiin tulistelukuntoon. Siellä istuttiin sitten koko kööri pitkälle yöhön, toki pienimmät lähtivät ajoissa petiin. Kuulimme toisiltamme niin hyviä juttuja, että niillä saisi valloitettua Karjalan takaisin. Majapaikkoihin yönkähmässä palaillessa näimme useita viitasammakoita. Yö oli niin lämmin että edes shortseissa ja teepaidoissa ei palellut kulkea, vaikka tuuli oli edelleen n. 6m/s. Tuuli viilensi telttoja sopivasti.

Oli etukäteen sovittu, että paluupäivänä ei kiirehditä Röytästä pois. Että tutkitaan saarta ja vaikka uidaan. Odotellaan rauhassa paluumatkalle mahdollisimman keveät tuulet ja iltapäivälle ennustetun ukkosrintaman meno ohi.

Ennen klo 12 osa porukasta lähtikin kiertämään 3 km pituisen luontopolun, pysähdellen ja pistoja maaston kiintoisimpiin kohtiin tehden. Olivat kävelleet puolen kilometrin mittaisen aallonmurtajan päästä päähän. Kävelyä saaressa sinne tänne hortoillen oli tullut kaikkinensa se 6 km. Matkan varrella olivat tarttuneet lillukanvarsiin, ahomansikoihin ja villivadelmiin. Sitten olikin aika taas tuusata lounaat, kukin omassa majapaikassaan.

Muutama lyhyt sadekuuro vaelsi iltapäivästä Röytän yli ja mantereen puolella ukkosti. Tuuli pysyi ennusteesta poiketen keveänä koko päivän.

Kahdella retkikunnan jäsenellä oli ollut migreeniä juuri ennen reissua, mutta vointi oli kummallakin kohentunut lähtöaamuksi, joten he pystyivät lähtemään mukaan. Toisella heistä migreeni kuitenkin äityi uudestaan varhain paluupäivänä, ollen jo iltapäivästä niin rajua että retken ykkövetäjä tilasi hänelle paikallisen Iisland-venetaksin Praavaan. Toisellakin potilaalla migreeni äityi iltapäivästä niin, että hän katsoi viisaammaksi pelata varman päälle ja siirtyä venekuljetukseen hänkin. Aina ei hyvätkään lääkkeet oloa helpota, eikä silloin kyllä merimatka onnistu itse meloen. Toisen potilaan puoliso pääsi hakemaan potilaat Praavasta koteihinsa.

Jäljelle jäänyt retkikunta huiskutteli hyvästit veneellä lähteville potilaille ja piti heti perään Röytän kesäkeittiössä tilannekatsauksen. Kello oli silloin noin 16. Sovimme, että kaikki ovat klo 18 mennessä kajakkeineen  vedessä Hepoharjun edustalla, josta lähdetään ylittämään selkää. Sovimme myös, että kanoottimelojat hinaavat kahta tyhjäksi jäänyttä kajakkia ensimmäisen osuuden matkasta ja sen jälkeen hinaajaa vaihdetaan.

Kuurot loppuivat jo ennen klo 18 ja saimme meloa auringon paisteisessa 1-2m/s tuulessa takaisin Praavaan. Paluumatka oli vartin menomatkaa nopeampi.

Praavassa kamat kiireesti kärryyn ja autoihin, kuin myös ihmiset. Reissuväsymys alkoi jo vähän kutitella kuumalla rannalla ährätessä. Tukkisaaressa purku tapahtui 20.30.

Oli hyvä reissu! Röyttään kannattaa lähteä toistekin. Saaressa on paljon nähtävää ja sieltä on helppo meloa muihin saariin, joita on lähellä useita .
7
Retkimelonta / Inarin retki su 30.7.- su 6.8.
« Uusin viesti kirjoittanut Pekka Harju Heinäkuu 05, 2023, 11:07:04 ap »
Inarijärven melontaretken suunnitelma (vesillä 31.7.-5.8., matkapäivät su 30.7. ja su 6.8.) Majoitus teltoissa tai autiotuvissa ja 2 yötä Selkälahden vuokratuvassa, jossa rantasauna.
Omat eväät ja majoitteet. Retkisuunnitelmassa melontaa 121km, mutta reitti voi muuttua hieman toiveiden, sään tai aamupalavereidwn perusteella. Varaustuvan maksu 200€ ja matkakulut jaetaan osallistujien kesken.
Ilmoittautumiset viimeistään 11.7. Timolle (p. 0400586687 tai timow@iki.fi) Max 12 lähtijää.
Ajojärjestelyt sovitaan lähempänä retkeä.
8
Kokemukset ja kertomukset / Luulajan saaristo 2023
« Uusin viesti kirjoittanut miiainkeri Heinäkuu 03, 2023, 17:03:27 ip »
Luulajan-reissun matkapäiväkirja 29.6.-2.7.2023

Linkkivinkkejä karttoihin ja reittioppaisiin matkapäiväkirjan lopussa :) Reissun reittikartta liitteenä.

Päivä 1 - 29.6. (17,5 km)

Kuuden hengen retkueemme lähti Tukkisaaresta kohti Luulajaa ja Kallaxin satamaa aamusta. Seurasimme sääennusteita ja taivasta matkan edetessä, sillä helteisen päivän ennusteissa oli myös synkkiä pilviä. Kallaxin satamassa kajakkeja pakatessa ukkonen muistuttelikin meitä etäisellä kuminallaan olemaan varuillaan. Jätimme autot ja trailerin sataman reunalle parkkiin ja lähdimme matkaan.

Lähdimme liikkeelle kohti Junkön saarta ja sen itäpuolen Örnuddenin niemenkärkeä. Muutama kilometri satamasta lähdön jälkeen rantauduimme Klyvgryndenin niemelle ja siellä olevalle laavulle yli pyrkivää ukkosrintamaa suojaan. Tilanteen kirkastuttua jatkoimme matkaa ja pidimme vielä pienen evästauon Germandön saaren niemellä lähellä Bastaholmvikeniä ennen isompaa ylitystä Junkönille. Junkönin länsiosa on Ruotsin armeijan harjoitusaluetta, jonne rantautuminen on kiellettyä. Tästä muistuttelevia kylttejä onkin saaren hieno hiekkaranta täynnä. Alueella voi olla räjähtämättömiä pommeja, joten rantautuminen ei tullut mieleenkään.

Meloimme leppoisassa kesäillassa Örnuddenin rantaan ja pystytimme teltat ja riippumatot. Rannalla on parhaat päivänsä nähnyt pöytä ja penkit, mutta ei muita retkeilyrakenteita. Jonkin matkan päässä on mökki, jossa ei ainakaan nyt näkynyt ketään. Säätila yllätti meidät vielä toisen kerran, kun tuuli alkoi puhaltamaan juuri ansaitun ruokailun aloitettuamme kuin napista painamalla ja hätisteli meidät sulkemaan kajakkien kansia ja varmistelemaan majoitteiden kiinnityksiä.

Päivä 2 - 30.6. (11 km)

Koillisen-idän suuntainen tuuli puhalteli heti aamusta alkaen, joten jouduimme pohtimaan alkuperäistä reittisuunnitelmaa ja melomista vastatuuleen Junkönin itäpuolella oleville Norr-Äspenille, Sör-Äspenille ja Sandgrönnornalle. Kaksi jälkimmäistä ovat lintujen pesinnän aikaan 1.5.-31.7. rauhoitettuja, eikä niitä saa mennä 200 metriä lähemmäs, joten ne pudotettiin heti pois suunnitelmista. Norr-Äspenkin päätettiin jättää välistä, sillä sääennusteissa lupailtiin voimistuvaa idän puoleista tuulta, jonka voimakkuudesta ei haluttu ottaa selvää.

Vierailimme heti aamusta Junkönin satamassa ja kävimme varaamassa sieltä itsellemme saunavuorot. Sauna varataan kirjoittamalla nimi varauslistaan, joka löytyy postilaatikosta kioskin läheisyydestä. Luulajan kunta pitää yllä satamia, joissa on erinomaiset ja edulliset tai jopa ilmaiset palvelut. Muun muassa sauna on maksuton, vaikkemme maksaneet satamamaksua. Myös nuotiopaikkojen polttopuut olivat vapaasti hyödynnettävissä. Satamassa on myös roskien kierrätyspiste.

Nautimme kesäkahvilassa fikat, tutustuimme saaristolaismuseoon ja lähdimme melomaan kohti pohjoista ja Sandöklubbenia, jossa kävimme lounastamassa rannalla. Saarten rannat ovat hyvin matalia ja hiekkapohjaisia, mutta myös hyvin kivisiä. Kannattaa siis olla varuillaan, kun lähestyy saaria tai meloo niiden läheisyydessä, sillä kivikko yltää yllättämään hyvinkin kaukaa.

Meloimme lounaan jälkeen takaisin leiripaikkaan, pakkasimme eväät ja saunakamppeet mukaan ja kävelimme noin 1,5 km:n matkan Junkönin satamaan. Virittelimme nuotiopaikalle tulet ja aloimme tekemään ruokaa, juttelimme veneilijöiden kanssa ja nautimme hitaasti aurinkoisesta illasta. Sauna oli oikein mukava ja siitä pääsi pulahtamaan portaita pitkin alas satama-altaaseen. Täydensimme vesivarastojamme ennen kuin kävelimme takaisin leiriin. Yöllä kohdalle osui reissun ainoa vesikuuro, joka tuuditteli meidät leppoisalla ropinallaan uneen.

Päivä 3 - 1.7. (17,5 km)

Tuuli jatkoi puhaltamistaan idästä, joka antoi meille hyvin työntöapua muuttomatkalle seuraavaan leiripaikkaan. Meloimme Junköniltä Antnäs-Börstskäretiin myötätuulessa ja pysähdyimme Germandön etelärannalle lounaalle, jossa pidimme pienen siestan. Jatkoimme jäljellä olleet muutaman kilometrin Antnäs-Borstskäretin itäpuolen lahdenpohjukkaan etsien reittiä kivien välistä ja leiriydyimme.

Saarella on kaksi nuotiopaikkaa, sauna, kierrätyspiste ja kuivakäymälä, mutta ei vesipistettä. Siellä on myös mukavat näköalat tarjoava näköalapaikka, sekä vanha maasälpälouhos. Turistinähtävyydet tarkistettuamme virittelimme nuotion ruuanlaittoa varten ja saunoimme sekä uimme pari tuntia. Illan mittaan saaressa kävi muutamia veneilijöitä saunomassa, jonka jälkeen he jatkoivat matkaa. Paikka oli Junkönin satamaan verrattuna erittäin rauhallinen ja idyllinen, jonka saunassa oli erittäin hyvät löylyt.

Illaksi tyyntynyt keli muuttui jälleen kuin napista painamalla, kun tasan kello 22.10 ennustettu tuuli alkoi puhaltamaan tuoden samalla viileämpää ilmaa pohjoisesta.

Päivä 4 - 2.7. (14 km)

Pohjoisenpuoleinen tuuli antoi lisähaastetta kotimatkallemme. Haimme sille suojaa Germandöltä, mutta saimme silti meloa hartiavoimin varsinkin Germandön ja Bergön välisellä ylityksellä sekä lähestyessämme Kallaxin satamaa Kallaxön ja mantereen välissä. Pidimme lyhyen eväs- ja jaloittelutauon Germandöllä Brändstrandvikenin pohjoisosassa ennen pidempää ylitystä.

Bergönillä on paljon mökkejä, joten sinne rantautuminen olisi onnistunut lähinnä saaren koillisosan päässä. Olimme suunnitelleen lounastaukoa saarelle, mutta aallokko oli pärskinyt meitä suojavarusteista huolimatta sen verran kosteiksi, että halusimme lähinnä äkkiä satamaan ja kuivat vaatteet ylle.

Reissu oli erittäin mukava ja onnistunut, jolla muusta vesiliikenteestä ei ollut liiaksi haittaa. Emme nähneet muita melojia ja veneilijöitäkin oli aika vähän. Olosuhteita sai seurailla koko ajan ja alkuperäinen reittisuunnitelmamme typistyi tuulten vuoksi. Saimme tietoa ennen reissua, että etelätuulet voivat olla alueella hyvin kovia, mutta onneksemme tuuli ei kääntynyt sille suunnalle. Ruotsalaisten Min Karta -selainohjelmalla saa tehtyä hyvin reittikarttoja ja tutkailtua aluetta.

Linkkivinkit

Paddla i Luleå

Melontareittikatta (pdf)

Min Karta

Junköns Skärgårdsmuseum

9
Harrastemelonta / Neitikoski 14.-16.7.2023.
« Uusin viesti kirjoittanut Ari Ollila Kesäkuu 24, 2023, 18:24:12 ip »
Hei!


Tulossa koskipainotteinen pulijausreissu Lieksaan, Ruunaan Neitikoskelle viikon 28 lopulla.
Lähtö perijantaina 14.7 ja palluu 16.7. sunnuntai-iltana. Näin alustavasti lähtö voi olla jo vaikka aamupäivästä, mutta suunnitellaan retki niin, että työn sankaritki ehtii mukkaan.

Reissu on siis joki/koskipainotteinen, pääosin pulijailua Neitikosken aallossa, joskin Ruunaalla on myös hyvät ulukoilu, pyöräily ja patikointi ym. maastot.

Ohojelmassa on ylleesä ollu myös  retki Lieksanjoella. Pääasiassa siis kuiten pulijailua ite Neitikosken aallossa, joka on yks parhaista paikoista harijotella koskilotrausta. Ja paikka on myös turvallinen ja siksi se soveltuu myös alotteleville pulijaajille, kuhan vaan uskallusta riittää. Toki perus koskitaijot on hyvä omata ja jotta pulijailu olis mielekästä, niin kaatuessa on syytä osata kammeta ittesä pystyyn.

Majotusvaihtoehtoina sielä on mökkejä, aittoja ja telttailu, sekä vaunualue. Nyt sieltä on varattuna yks kuuven hengen mökki  ja sen paikat mennee ilimottautumis järijestyksessä, joten kannattaa ilimottautua hyvissä ajjoin, jos haluaa retkelle mukkaan ja meinaa asua sielä katon alla. Mökin vuokra taitaa olla nykyään jottai 150€/vuorokausi.
 
Ilimottautumiset viimestään keskiviikkona 12.7. tähän ryhmään tai ko. retkeä varten perustettuun WhatsApp ryhmään, johon pääsee liittymään tällä linkillä: https://chat.whatsapp.com/F8tnOQVTQSj26uUoBHaXcr Näin keritään saaha asiat järijesteltyä ennen reissua, mm. kyytit. Reissuun ois hyvä saaha vähintään kaks autua, jotta mahollinen jokiretki ois heleppo tehä, mutta mukkaan voi ottaa pyöränki ja homma toimii. Ite lähen autola ja kyytiin soppii kolome.

Jos lähettä seuran kalustolla niin muistakaa tehä varraus varraussysteemin kautta ja tarkistaa varusteitten kunto ennen reissua, ei tartte sitte lähtiessä arpua.

Matka ja majotus ym. kulut jaetaan retkeläisten kesken.

Mikäli joku asia askarruttaa, niin allekirijottanu vastaa mielellään.

Nyt kannattaa alakaa oitis ilimottautuun ja lähtä rohkiasti mukkaan, näitä reissuja ei tehä ihan päntiönnään.

Mukava reissu siis tulossa ja lämmintäki luulis olevan, niin vejessä ku ilimassaki! :)


-Ari
10
Harrastemelonta / Rentomelonta 2023
« Uusin viesti kirjoittanut Ari Ollila Kesäkuu 11, 2023, 23:52:30 ip »
Hei!

Pikkuhilijaa alkaa vaikuttaan sille, että kyllä tästä vielä kesä tulee. Ilmat ja vedet on lämmenneet sen verran, että alkaa olla aika aloitella rentomelonnat tällekkin kesälle.

Rentomelonta on viikoittainen seuran jäsenille tarkoitettu "tapahtuma". Melonnat ovat pääosin ohjattuja ja ohjatuista kerroista ilmoitetaan seuran K&C Melomaan WhatsApp ryhmässä mm. paikka ja vetäjä. (kannattaa siis seurata viestittelyä, ettei ole väärässä paikassa, tai että huomaa perutut kerrat). Ellei ilmoitusta seuraavasta rentomelonnasta ole, niin se tarkoitaa sitä, ettei sille kerralle ole virallista vetäjää/ohjaajaa. Toki melomaan voi mennä porukalla, vaikka "virallista" rentomelontaa ei olisikaan.

Eli kannattaa huhuilla melontaseuraa em. WhatsApp ryhmässä ja ilmoitella siellä jos on menossa melomaan ja sillä kertaa ei ole ohjattua rentomelontaa, näin saa parhaiten melontaseuraa.
 
Melomaan lähdetään torstaisin kello 18.00, joten vajalle kannattaa tulla vähän aiemmin valmistelemaan varusteet itselle valmiksi.

Muistakaa varata kajakki itsellenne seuran varausjärjestelmän kautta.

Lähtöpaikkana joko Tukkisaari tai Nokkala. Nokkalassa on ko. ajankohtana aika paljon muuta toimintaa, joten luultavasti melomme enemmän Tukkisaaresta käsin. Tukisaaresta tehdään pikku lenkkejä suistoon tai vaikkapa Mustaansalmeen ja Nokkalasta käydään mutka Oulujoella. Tarkoitus ei ole tehdä pitkiä lenkkejä, vaan hakea melontatuntumaa ja kokemusta.

Tervetulleita ovat erityisesti melonnan juuri aloittaneet ja rentomelonta sopii hyvin esim. alkeiskurssin käyneille, siis hyvä tilaisuus harjoitella opittua käytännössä. Mukaan voi toki tulla kaikki muutkin melojat, kunhan muistetaan ottaa huomioon tapahtuman rento luonne, eli  tehdään rauhallisia pieniä melontalenkkejä.

Kesän edetessä voidaan tehdä myös pieniä lenkkejä Nallikarin edustalle, mikäli porukat niin haluavat ja sää sen sallii.
Sanotaan tällaisia lenkkejä sitten vaikka puolirentokuntomelonnoiksi ;) Mutta näitä vain siis yhteisellä päätöksellä.

Em. melonnat kestävät yleensä noin tunteroisen, ellei porukat kovin innostu :)

Näin alkuun, kun vedet ei ole vielä ihan kesäisen lämpimiä, teemme lenkit suiston alueella suht lähellä rantoja.

Ensimmäinen rentomelonta starttaa siis tulevana torstaina 15.6.2023. kello 18.00 Tukkisaaresta ja vetäjänä allekirjoittanut.

Tervetuloa mukaan!

-Ari
Sivuja: [1] 2 3 ... 10