Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Ylläpidon ilmoitukset / Tiedotusketju
« Uusin viesti kirjoittanut Anna L Elokuu 29, 2022, 13:04:11 ip »
Olen poistellut tai arkistoinut vanhoja, yksittäisiä tapahtumia koskevia ketjuja. Osa ketjuista, kuten talkoita, liikuntavuoroja ja uimahallivuoroja koskevia ketjuja eri vuosilta on yhdistelty ja arkistoitu, mielestäni niistä on hyötyä viestipohjina tulevaisuuden kannalta.

Video- ja kuvaviestejä yksittäisistä ketjuista on puolestaan yhdistelty tähän ketjuun.
2
Harrastemelonta / Yleistä keskustelua aallokko- ja merimelonnasta
« Uusin viesti kirjoittanut Anna L Elokuu 25, 2022, 19:48:16 ip »
Kuten otsikkokin sanoo, tässä ketjussa voi keskustella yleisesti aallokko- ja merimelonnasta, tekniikoista ym.

Aloituksessa Whatsapp-ryhmässä ollut NORTHSEAKAYAK - Advanced Manoeuvres - tekniikkavideo merimelontaan liittyen, sekä alla Sylvainin kommentteja siitä, miten tekniikoita voi hyödyntää aallokossa ja tuulessa.

1. Static turn eli käännös paikallaan. Toimii, kun haluat kääntyä esimerkiksi vastatuulesta myötätuuleen, kuten surffiin.
Huomaa, että sekä kaarivedot että takakaarivedot ovat tukevia. Tämä tarkoittaa, että lapa ei ole suorassa vaan vinossa niin, että melanvedosta tulee sekä kääntävä veto, että tuenta. Tämä sallii jyrkempiä kallistuksia ja siten myös tiukempia käännöksiä.
Aallokossa kallistusten on muutenkin hyvä olla aina melan tuennan varassa.

2. Sculling draw eli sivuttainmelonta. Aallokossa käytössä etenkin pelastuksissa, mutta toimii vähintään yhtä hyvin, ellei jopa paremmin kuin suora sivuttainveto. Hyödyllinen myös laiturille meloessa.

3. Draw stroke eli sivuttainmelontaa tämäkin. Tämä tekniikka on tehokkaampi ja sallii sivuttainmeloessa paremmin myös suunnanvaihdoksia samanaikaisesti , kun vedät enemmän edestä, takaa tai keskeltä. Aallokossa ja tuulessa draw stroke sallii pelastustilanteissa paremmin hienosäätöä, ja tuulessa ja aallokossa on pakko toimia nopeasti ja tehokkaasti.

4. Draw stroke on the move eli sivuttain siirtyminen vauhdissa. Hyvä tekniikka hienosäätämään melontalinjaa, jos haluat kiertää esteen, kuten kiven. Haastava tekniikka, joka vaatii todella paljon hienosäätöä ja harjoittelua.

5. Hanging draw, tälle ei liene suomennosta? Ajaa periaatteessa samaa asiaa kuin draw stroke. Olkapään asennon kannalta ei ehkä turvallisin tekniikka.

6. Low brace, tuttavallisemmin alatuenta. Tasapainon säilyttämiseen.

7. High brace on vastaavasti ylätuenta, sekin tasapainon säilyttämiseen.

8. Bow rudder, monille tutumpi nimellä etuperäsin, käytössä loivissa käännöksissä. Samanaikainen kallistus ulkokaarteeseen päin tekee tasapainon hallinnasta haastavaa aallokossa.

9. Cross bow rudder eli crossi tai ristikkäinen etuperäsin. Alkujaan kanoottimelojien tekniikka, koska mela on siinä lajissa yksilapainen, kajakkimelojille tekniikka on lähinnä fiilistelyä. Ajaa samaa asiaa kuin tavallinen etuperäsin. SUP-melojille tärkeä tekniikka.

10. Low brace turn eli alatukikäännös. Tiukka käännös vauhdissa. Aallokossa käyttökelpoinen esimerkiksi surffissa aallon murtuessa päälle ja kun meloja haluaa kääntyä pois aallosta. Tällöin meloja joutuu usein sivusurffiin, mutta välttää jyrkässä aallossa sen, että keula uppoaa pohjaan asti.

11. ja 12. Stern rudders, monille tutumpia nimellä takaperäsimet. Käännökset kajakilla tehdään vauhdissa, esimerkiksi surffissa, ja peräsimeen on aina yhdistettävä kallistus

Lisäksi, kertauksena tässä vielä yksityiskohtaisempi video takaperäsimestä The Stern Rudder - Sea Kayak Technique-video, kun peräsimen käyttö on oleellista surffissa. Stern pry tarkoittaa kajakin takaosasta poispäin työntävää liikettä, ja stern draw puolestaan melanvetoa kajakin takaosaa kohti.

Melontaopas-sivulla puolestaan tarkemmin vielä lavan asennosta näissä kahdessa eri takaperäsimessä.
3
Yleinen keskustelu / Vs: Harjoituskerho 2022
« Uusin viesti kirjoittanut Sylvain Eckhardt Elokuu 22, 2022, 15:01:42 ip »
- ma 22.8.2022 (Äkki)lähtö Tukkisaaresta klo 16 Aallokkomelontaa merikajakilla. Sylvain Eckhardt. Kuvaus ketjun ensimmäisessä viestissä
4
Kokemukset ja kertomukset / Hevossaari 28.-29.5.2022 (helppo)
« Uusin viesti kirjoittanut Tuomas Elokuu 16, 2022, 02:21:06 ap »
K&C Hevossaari 28.-29.5.2022 (helppo)

Olen käynyt Hevossaaressa useamman kerran ja mietin, että siellä voisi olla joskus hauska olla yötä. Sain aikanani oman melontaretkeilyn alussa rohkaisua, tukea ja apuja seuran muilta jäseniltä, joten halusin antaa saman tapaisen mahdollisuuden myös muille ja suunnitella helppotasoisen reissun, jolla on mukava aloittaa melontaretkeily. Samalla retki olisi sellainen mihin voisin helposti ottaa omat 7- ja 9-vuotiaat pojat mukaan. Lasten kanssa olin aikeissa retkeillä joka tapauksessa, ja isommalla porukalla on aina hauskempaa sekä turvallisempaa mennä.

Retken ajoitin siten, että se olisi aivan kauden alussa* ja toimisi samalla loistavana mahdollisuutena meidän seuramme jäsenille testata omia retkeilyvälineitä ja hakea uskallusta lähteä myös muille kesän retkille. Luonnossa liikkuminen on tosi mukavaa ja meloen kaikki tavarat kulkevat paikasta toiseen kuin itsestään. Vaelluksesta poiketen matkalle voi ottaa käytännössä mitä vain mukaan ilman, että tarvitsee miettiä tavaroiden painoa. Kaikilla seuran retkillä millä olen ollut, on vauhti mitoitettu hitaimman mukaan ja jokainen on otettu huomioon. Sinne ei ole lähdetty suorittamaan, vaan viettämään mukavaa aikaa yhdessä. Tämä reissu noudatti hyväksi havaittua kaavaa.

Hevossaari sijaitsee vain noin kahden kilometrin päässä Tukkisaaresta. Tavallisella 5–6 km / h melontavauhdilla saareen siis kestää noin 20 minuuttia ja hitaimmallakaan vauhdilla pysähdyksineen ei tuntia pidempään matkaan saa menemään. Se taitaa olla lähin järkevä paikka olla yötä teltassa, jos lähtöpisteenä on Oulun Tukkisaaret, missä K&C:n toinen vajoista sijaitsee. Tuo oli etäisyytenä sellainen, minkä meidän 9-vuotiaamme jaksoi helposti itse meloa. Pääasiassa reitti on todella helppo ja pitkälti mennään rantoja pitkin tai matalassa vedessä. Hartaanselällä ja Rommakonselällä kannattaa tuuli huomioida, mutta pitkältä matkalta se ei pääse puhaltamaan koska saaret ja manner suojaa. Hartaanselällä myös Merikosken voimalaitoksen juoksutukset voi vaikuttaa menoon.

Reittejä suunnitellessa halusin, että meno- ja paluumatkat poikkeaisivat, joten päädyin valitsemaan menomatkaksi Tukkisaaret – Seelari – Sorsasaaren ja Kiramosaaren välistä Johteenpooki ja siitä suoraan kohti Hevossaaren pohjoiskärkeen ja kiertänen Hevossaaren ja Varasaaren välistä Hevossaaren eteläkärkeen. Ja paluumatkaksi Hollinhaan ja keskustan rantoja myötäillen Poikkisen väylälle asti ja siitä suoraan Tukkisaareen Pikisaaren ja Raatin saaren välistä.

Hevossaaressa järkeviä maihinnousupaikkoja on käytännössä kolme. Aivan pohjoiskärjessä ja lännessä on molemmissa hiekkarannat ja aivan etelässä törmä, jonka yhteydessä todella pieni hiekkaranta. Eteläkärjessä rantapenger on jyrkkä, mutta pienen hiekkarannan kohdalle on tehty portaat, mistä voi nousta suhteellisen helposti maihin. Jyrkän törmän vuoksi kajakkeja ei saa kuivalle maalle asti, vaan ne tulee jättää vesille. Olen vienyt portaiden luokse vesiltä löytämäni köyden, millä saa useammankin kajakin sidottua kiinni portaisiin saarella vierailun ajaksi. Täyttä varmuutta köyden säilymisestä portaiden läheisyydessä ei tietysti voi taata, joten kannattaakin ottaa jotain omaa köyttä mukaan tai vaikka vajalta kajakkien kiinnitykseen tarkoitettu liina, millä saa näppärästi kajakin varmasti pitävällä tavalla kiinni. Pyörän lukkokaan ei tietysti huono olisi, mutta me menimme pienellä riskillä, eikä lukittu kajakkeja mitenkään yöksi, vaikka urbaanissa ympäristössä olimmekin. Tosin se, että ollaan irti mantereesta pudottaa jo melko ison osan pitkäkyntisistä pois.


Puiset portaat johtavat alas törmältä. Alhaalla on vastaassa pieni hiekkaranta. Kajakit tulee kuitenkin kiinnittää liinalla, narulla tai köydellä, jotta ne eivät lähde saaressa olon aikana omille teilleen.



Hevossaaren läntinen ranta on helppo rantautua ja siellä on myös epävirallinen nuotipaikka. Leiriin täältä tulee matkaa 350 metriä. Polku menee rantatörmää pitkin kiertäen koko saaren etelälaidan.


Hevossaari on ollut osa Oulu Oy:n toimintaa ja siellä on vielä jäänteitä tukinuiton ajoilta. Betonisia pollareita näkyy rannassa siellä täällä ja saaren historia tekee saaresta mielenkiintoisen. Mielenkiintoinen se on myös luonnon puolesta. Pohjoinen osa saarta on tiheähköä puustoa ja yleisin puu on harmaaleppä, mutta myös monia muita lajeja kuten tuomia on runsaasti. Saaren eteläpäässä on koivuja, havupuita jokunen pihlaja. Siellä kasvaa myös nurmea ja se on selvästi hoidetumman ja asutumman näköinen mitä muu saari. Eteläpäästä saarta aivan portaiden välittömästä läheisyydestä löytyy Puttipaari niminen alue. Viime vuosituhannen lopulla pieni seurue oli saanut luvan rakentaa alueelle virkistyspaikan ja siellä on nyt pienehkö laavun tapainen sisätila, pöytä ja penkit, nuotiopaikka, telttasauna ja pieni golfrata. Pallojakin löytyi, mutta oma maila olisi pitänyt hoksata ottaa mukaan. Toki lapset pelasivat auttavasti maasta löytämillään kepeillä. Kaikki on hauskan kotikutoisesti tehty ja näyttää, että saarella viihdytään ehkä pitkiäkin aikoja. Ja mikseipä viihdyttäisi. Kaikkinensa Hevosaari on hauska paikka viettää aikaa tai vaikka piipahtaa paistamassa letut tai makkarat. Nykyisin saari kuuluu Stora Ensolle ja siellä saa liikkua ja yöpyä jokamiehenoikeudella.



Telttapaikkoja on todella paljon ja riippumatoille löytyy tuhansia puita. En ole varma oliko tehtaan tasainen humina uhka vai mahdollisuus nukkumista ajatellen. Itseä se ei häirinnyt lainkaan ja nukuin hyvin aamuun asti. Aamulla meidän nuoremmalla oli korvan vieressä hiusten seassa kiinnittyneenä punkki. Niitä saaressa on paljon. Suosittelenkin tarkistamaan punkit ennen nukkumaan menoa ja käymään suihkussa heti kotia tultua. Punkkeja varten kannattaa napata kotoa mukaan punkkipihdit, tai jos sellaisia ei löydy niin myös ompelulanka käy hyvin punkkien irrottamiseen. Lenkki ympäri aivan ”juuresta” ja kiristäen nykäisy.


Tehtaan humina kuuluu selvästi saareen, mutta ainakaan allekirjoittaneen unia se ei haitannut.


Yön nukuttuamme söimme aamupalan ja lähdimme takaisin kohti Tukkisaarta. Telttasauna jäi tuolla kertaa testaamatta, mutta sen verran lähellä saari on, että sinne piipahtaa toiste helposti. Kotimatkalla testasimme hinausköysiä ja kaikki halukkaat pääsivät testaamaan sekä vedettävänä olemista että hinaamista. Tukkisaaressa olimme takaisin hieman puolen päivän jälkeen, eli noin 24 tuntia lähdöstä. Kesäkuun puolivälin jälkeen teimme toisen K&C retken Hevossaareen, tällä kertaa paistamaan lettuja. Tämän sivun kesäiset kuvat ovat tuolta reissulta.


Kotimatka melottiin kaupungin rantoja pitkin. Reitti on helppo ja turvallinen kauttaaltaan. Rannat ovat lähellä. Osittain reitti menee veneväylien kanssa päällekäin, joten veneitä on syytä varoa.


*) Jälkeenpäin minulle selvisi, että Oulun alueen saarista osa on rauhoitettu lintujen pesinnän vuoksi.

Maihinnousukiellot ovat voimassa:
Runninletossa ja Parmiineilla 15.5 - 31.7.
Hermannissa ja Kahvankarissa 1.5 - 15.7.
Suositus on, että muillekaan kuvan mukaisille luonnonsuojelualueiksi perustetuille saarille ei nousta maihin 1.5 - 15.7. välisenä aikana.


Hevossaarta ei listassa kuitenkaan ole ja siellä pesintään soveltuvat alueet ovat käytännössä saaren pohjoispäässä ja länsirannalla. Eteläpääty on siis "turvallista" aluetta retkeillä myös lintujen pesimää ajatellen.

5
Retkimelonta / Vs: Lentua 5.-7.8.2022
« Uusin viesti kirjoittanut miiainkeri Elokuu 15, 2022, 23:28:34 ip »
Viikonloppureissun sääennuste piti porukkaa jännityksessä aivan viime hetkille, kun luvassa oli ukkosta ja tuulta. Suomalaiset ja norjalainen lupailivat lopulta sen verran kohtuullista keliä, että pakkasimme perjantaina puolen päivän jälkeen trailerin ja käänsimme keulat kohti Kuhmoa. Reissun lähtöpisteenä oli Lentuankosken yläpuolella ollut Lentuan Kota (Niska-ahontie 200), joka oli varattu etukäteen sunnuntaista paluuta varten.

Pääsimme hädin tuskin irtaantumaan rannasta, kun Lentuan pohjoispuolelle kohosi uhkaavasti jyrisevä alasinpilvi. Meloimme lähimmän saaren suojaan seuraamaan tilannetta ja totesimme helpotukseksemme, että rintama ei noussut järven päälle ja saatoimme jatkaa matkaa kohti Lehtosaarta. Tuuli pääsi hieman kiusaamaan meitä parin kilometrin pituisella ylityksellä, mutta sen jälkeen loppumatkasta pääsimme etenemään saarten suojassa. Lehtosaaren autiotupa oli paljon odotettua isompi ja yllätyimme iloisesti, kun huomasimme saunan olevan käytössä ja että siihen oli vaihdettu uusi kiuas. Lattia kaipaa edelleen korjausta, mutta mitäs pienistä. Levittäydyimme saareen teltoin ja riippumatoin, osa nukkui yhden tai molemmat yöt tuvassa, jossa molemmissa huoneissa oli kerrossänky. Matka Lehtosaareen oli noin 7,5 km.

Heräsimme lauantaina suht aikaisin, jotta ehdimme tekemään pienen päiväretken ennen iltapäiväksi luvattua ukkosta. Reitiksi valikoitui Kotasaaren ylitys vetokannasta myöten, evästauko saaren päässä ja paluumatka Kotasaaren ja Varissalon välistä salmea pitkin. Kotasaaren vetokannas on reilun 100 metriä pitkä ja se kannattaa ylittää neulaspolkua pitkin. Onnistuuhan kajakin veto toki suopursuja ja mustikkamättäitä pitkin, mutta ei se ole se kevyempi vaihtoehto. Kotasaaren päässä on lahdenpoukamassa nuotipaikka, laavu ja puucee. Pidimme paikalla lounastauon ja vielä poukamasta lähtiessä keli näytti niin hyvältä, että pohdimme hetken pientä saarikierrosta. Poukamasta päästyämme huomasimme tuulen nousseen ja saaren nokan jälkeen näimme taivaanrannan olevan hyvin synkkä järven toisella puolella. Teimme nopean päätöksen jättää kiertelyt ja lähteä kiireen vilkkaa Lehtosaareen, sillä ukkosrintama alkoi lähestymään meitä vastatuuleen. Varissalon ja Lehtosaaren välisellä reilun puolen kilometrin ylityksellä oli jo vaahtopäitä ja pistimme melat töihin katsellen samalla rintamassa välkkyviä salamoita. Ehdimme majapaikkamme suojiin ja kohta tuuli tyyntyi vain kääntyäkseen puhaltamaan kohta rintaman suunnasta todella voimakkaasti. Alle tunnissa rintama oli kohdallamme ja ulkona sellainen hornankattila, että olimme tyytyväisiä saadessamme katsoa näytöstä tuvan suojista. Myräkän hellitettyä painelimme saunaan ja kylläpä kuulkaa kelpasi! Päivän retken pituudeksi tuli 12 km. 

Tuuli ei hellittänyt koko yönä ja huolestunut retkeläinen oli käynyt tarkistamassa sen aikana, etteivät puut kaadu tai kajakit karkaa. Aamupalalla pohdimme eri reittivaihtoehtoja ja myös sitä, että osa porukasta meloisi lyhintä reittiä mantereelle, josta heidät haetaan autolla. Päätimme lähteä Lentuan itäreunaa takaisin lähtöpisteeseen, vaikka tuuli oli kerännyt aallokkoon voimaa länneltä yli pitkän selän. Pillit olivat tarpeen, kun välillä tuli tarve ilmoittaa muille porukan jäävän jälkeen tai jonkun tarvitsevan hinausapua päästäkseen eteenpäin. Aaltojen korkeus oli 0,5-1 metriä, joten eteneminen oli hidasta ja raskasta. Haimme saarten suojaa, mutta reitillä ei ollut mahdollista välttää täysin pidemmän selän ylitystä. Hitaasti, mutta varmasti pääsimme kuitenkin perille. Tyhjensimme kajakit, vaihdoimme vaatteet ja istahdimme kokkailemaan eväitä kotaan. Paikka oli avara ja siisti, kannatti ehdottomasti vuokrata kota reissun päätteeksi. Paluumatka oli hieman menoa pidempi, noin 8 km.

Lentua on nimensä mukaisesti erämainen. Siellä on melko vähän mökkejä eikä ihmisiä liiku hirveästi. Näimme lähtösatamassa muutamia ihmisiä, yksittäisiä veneilijöitä ja Kotasaaren rannalla pariskunnan koiransa kanssa. Muuten saimme olla omassa rauhassamme. Säällä oli varmasti vaikutusta, mutta ei järvellä ole aiemmin paremmallakaan kelillä tarvinnut kärsiä ruuhkasta. Haastavista sääolosuhteista huolimatta reissu oli antoisa ja Lehtosaari on aikamoinen retkeilijän paratiisi varsinkin nyt, kun sauna on käytössä. Alueella menisi helposti vaikka viikko, mutta ei makiaa mahan täydeltä.

6
Yleinen keskustelu / K&C:n 40-vuotisjuhlat Nokkalassa 10.8.2022
« Uusin viesti kirjoittanut Antti Haapakangas Heinäkuu 26, 2022, 20:36:05 ip »
Hei K&C:n väki!

Melontaseuramme täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja keskiviikkona 10.8. vietetään 40 vuotisjuhlat Nokkalan vajalla klo 16-22.

Ohjelmassa mm.: leikkimielisiä kilpailuja ja temppuja kajakeilla, paljuja, kärrysauna, makkaranpaistoa, jutustelua ja vanhoja valokuvia ja videoita.

Seura tarjoaa pientä purtavaa, makkarat ja mehut. Ota mukaan omat uimahousut, pyyhe, vaihtovaatetta ja iloisen mielen. Voit tuoda myös omia eväitä ja juomia.

Lämpimästi tervetuloa kaikki vanhat ja nykyiset seuran jäsenet!

Ps. Jos sinulla on valokuvia tai videoita, mitä haluat näyttää tapahtumassa tai haluat olla mukana järjestämässä juhlia niin liity WhatsApp -ryhmään (kts. linkki kuvassa).

7
Yleinen keskustelu / Vs: Harjoituskerho 2022
« Uusin viesti kirjoittanut Sylvain Eckhardt Heinäkuu 26, 2022, 16:18:28 ip »
- to 27.7.2022 Nokkalassa klo 18 alkaen. Tasapaino ja tuennat (tasot 2-3). vetäjä Sylvain Eckhardt. Harjoitellaan jokiretkikajakilla ja koskikajailla. Sopii sekä koski- , että merimelojille, varsinkin jos aikoo osallistua "merimelonnan edistyneet tekniikat" kurssille.
8
Harrastemelonta / Vs: Äkkilähdöt 2022
« Uusin viesti kirjoittanut Antti Haapakangas Heinäkuu 23, 2022, 23:57:28 ip »
Huomenna sunnuntaina 24.7. taas koskipuljausta Kipinän ala-aalloissa. Kokoontuminen Nokkalan vajalla klo 14. Tällä hetkellä yksi auto ja kolme lähtijää ilmoittautunut.
9
Retkimelonta / Vs: Saimaa 20.-23.7.2022
« Uusin viesti kirjoittanut miiainkeri Heinäkuu 23, 2022, 20:59:44 ip »
Matkakertomus suurelta Saimaan seikkailulta 20.-22.7.2022

Kokoonnuimme keskiviikkoaamuna Tukkisaareen kello kahdeksan trailerin ja autojen pakkaamista varten. Yhdeksältä paketti oli kasassa ja kymmenen hengen retkueemme lähti kohti Oravia parin pysähdyksen taktiikalla. Lähdimme matkaan Oravi Villagen rannasta, jonka parkkipaikalle saimme luvan jättää autot odottelemaan. Myymälästä sai ostettua muutamalla eurolla hyviä aluekarttoja, jossa näkyi mm. alueen veneväylät ja retkeilyrakenteet sekä rajoitusalueet.

Seurasimme matkalla päivän tuuliennusteiden kehittymistä ja teimme ennen lähtöä suunnitelman suojaisasta reitistä. Sovimme lisäksi pilli- ja melamerkit, joilla voisimme kommunikoida tuulessa. Pysyttelimme lähellä toisiamme ja varmistimme, että ryhmä pysyy tuulessa kasassa.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli leiriytyä Linnasaaren päähän Perpulanluhtaan, mutta sinne ehdittyämme paikalla oli jo porukkaa. Jatkoimme matkaa ja pohdimme hetken, majoittuisimmeko Linnavuoren rantautumispaikalle, vaikka se ei olekaan virallinen leiriytymispaikka. Jatkoimme kuitenkin matkaa kohti Sammakkoniemen leirintäaluetta, johon pistimme leirimme pystyyn iltamyöhällä. Melontamatkaa tuli tuulisella kelillä noin 13 km, joten kovin pitkiä iltanuotioita ei jaksettu enää istua.

Torstaiaamuna kävimme läpi erilaisia reitti- ja leiriytymisvaihtoehtoja, sillä alkuperäiset suunnitelmamme olivat jo menneet uusiksi. Päätimme meloa muutaman kilometrin päähän Mäntyluotoon ja leiriytyä sinne ajoissa, että saamme varmasti hyvän leiripaikan. Strategia toimi ja ripustimme riipparit sekä pystytimme teltat pienen mäntykankaisen saaren parhaille paikoille. Pidimme hellekelissä rauhallisen lounas- ja uintitauon, jonka jälkeen jakauduimme kahteen eri retkiporukkaan. Ensimmäinen ryhmä lähti MMK-retkelle, eli katsomaan Mäntysaaren eteläpuolella olevia Muna-, Makkara- ja Kakkarasaaria sekä bongailemaan hylkeitä hyvällä menestyksellä. Heidän retkensä oli noin 11 km. Toinen ryhmä lähti tarkistamaan, onko Suuri-Hopsa -saaren eteläkärjessä ilmakuvista bongattu hiekkaranta hyvä uimapaikka. Olihan se, nimittäin heille, joilla siinä on mökki. Löysimme onneksi Suuri- ja Pieni-Hopsan välistä hyvän uimapaikan ja kiipeilykallion. Paluumatkalla kävimme ihastelemassa maisemia Linnakalliolla. Tämän retken pituudeksi tuli noin 15 km. 

Perjantaina tarkistimme vielä kerran toiveikkaina sääennusteen toivoen, että lauantaille ennustettu ukkosrintama olisi haihtunut ilmaan. Valitettavasti sääkartta tarjosi edelleen salamia, joten päätimme lähteä kotimatkalle jo samana iltana. Sitä ennen ehtisimme kuitenkin käydä vielä etsimässä norppia. Jälleen jakaannuimme ja osa porukasta lähti jo edeltäkäsin Sammakkoniemeen, kun osa teki mutkan Muna-Makkara-Kakkara -saarten kautta. Kasasimme porukan Sammakkoniemessä lounas- ja uintitauon jälkeen ja meloimme takaisin Oraviin, josta ajelimme yötä myöten kotiin. Perjantaina meloskelimme reilut 15 kilometriä.

Tämän retken alkuperäinen suunnitelma muuttui hyvin paljon säitten vuoksi, mutta onneksi alueella on paljon retkeilyrakenteita, joiden ansiosta yöpymispaikka löytyi vaikkei se alkuperäinen onnistunutkaan. Helteinen Saimaa antoi meille huikeat kolme melontapäivää ja upeita maisemia. Alueella oli heinäkuussa jonkin verran muita retkeilijöitä ja veneilijöitä, mutta mitään ruuhkaa siellä ei ollut.
10
Yleinen keskustelu / Vs: Harjoituskerho 2022
« Uusin viesti kirjoittanut Antti Haapakangas Heinäkuu 12, 2022, 15:02:07 ip »
- to 14.7.2022 Tukkisaaressa klo 19.30 (rentomelonnan päätteeksi). Pelastautuminen (taso 1-3). Ohjaajat: Antti, Laura, Helena ja Jukka. Paripelastus ja yksin pelastautuminen. Huom: Jokainen osallistuja huolehtii oman kajakin varauksesta!
Sivuja: [1] 2 3 ... 10