Kirjoittaja Aihe: Lentua 5.-7.8.2022  (Luettu 1541 kertaa)

miiainkeri

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 11
Lentua 5.-7.8.2022
« : Huhtikuu 25, 2022, 14:01:42 ip »
Elokuun alun helppotasoinen kahden yön melontaretki sinisten ajatusten Lentualle Kuhmoon, Kainuuseen.

Erämainen Lentua on upea kohde, jossa on paljon autiosaaria. Saarten rantojen lähistöllä ja väleissä on kivikkoa, joita voi kuitenkin väistellä hyvin suht kirkkaan veden ansiosta. Osassa saarista on upeita laguunimaisia hiekkarantoja ja auringon lämmittämiä silokallioita, joilla on mukava pysähtyä pitämään taukoa tai jäädä vaikka yöpymään.

Lentualla on isoja selkiä, joten on hyvä varautua siihen että järvellä voi olla isoakin aallokkoa. Reitti pyritään toki suunnittelemaan niin, että pääsemme liikkumaan saarten tai rantojen suojassa aavoja vältellen, mutta aallokkokokemusta on silti hyvä kerätä kesän aikana kaiken varalta.

Retken vetäjinä Miia M. ja Riitta C. 

Pidetään retkestä suunnittelupalaveri toukokuussa. Retken omaan wa-ryhmään pääsee kirjoittamalla selaimeesi seuraava URL https://bit.ly/xxxx, mutta xxxx:n sijaan kc-lentua)

Kts. Lentuasta Metsähallituksen sivuilta: https://www.luontoon.fi/lentua

- päivitetty 9.5.22 (Sylvain) kutsu WA ryhmään lisätty
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 09, 2022, 20:22:32 ip kirjoittanut Sylvain Eckhardt »

miiainkeri

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 11
Vs: Lentua 5.-7.8.2022
« Vastaus #1 : Kesäkuu 19, 2022, 18:08:04 ip »
Lentuan retkelle mahtuu mukaan 15 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen ja reittiselostus täällä: https://bit.ly/3OoPdfj

Pidetään kesällä yhteiset reskutusharjoitukset.

miiainkeri

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 11
Vs: Lentua 5.-7.8.2022
« Vastaus #2 : Elokuu 15, 2022, 23:28:34 ip »
Viikonloppureissun sääennuste piti porukkaa jännityksessä aivan viime hetkille, kun luvassa oli ukkosta ja tuulta. Suomalaiset ja norjalainen lupailivat lopulta sen verran kohtuullista keliä, että pakkasimme perjantaina puolen päivän jälkeen trailerin ja käänsimme keulat kohti Kuhmoa. Reissun lähtöpisteenä oli Lentuankosken yläpuolella ollut Lentuan Kota (Niska-ahontie 200), joka oli varattu etukäteen sunnuntaista paluuta varten.

Pääsimme hädin tuskin irtaantumaan rannasta, kun Lentuan pohjoispuolelle kohosi uhkaavasti jyrisevä alasinpilvi. Meloimme lähimmän saaren suojaan seuraamaan tilannetta ja totesimme helpotukseksemme, että rintama ei noussut järven päälle ja saatoimme jatkaa matkaa kohti Lehtosaarta. Tuuli pääsi hieman kiusaamaan meitä parin kilometrin pituisella ylityksellä, mutta sen jälkeen loppumatkasta pääsimme etenemään saarten suojassa. Lehtosaaren autiotupa oli paljon odotettua isompi ja yllätyimme iloisesti, kun huomasimme saunan olevan käytössä ja että siihen oli vaihdettu uusi kiuas. Lattia kaipaa edelleen korjausta, mutta mitäs pienistä. Levittäydyimme saareen teltoin ja riippumatoin, osa nukkui yhden tai molemmat yöt tuvassa, jossa molemmissa huoneissa oli kerrossänky. Matka Lehtosaareen oli noin 7,5 km.

Heräsimme lauantaina suht aikaisin, jotta ehdimme tekemään pienen päiväretken ennen iltapäiväksi luvattua ukkosta. Reitiksi valikoitui Kotasaaren ylitys vetokannasta myöten, evästauko saaren päässä ja paluumatka Kotasaaren ja Varissalon välistä salmea pitkin. Kotasaaren vetokannas on reilun 100 metriä pitkä ja se kannattaa ylittää neulaspolkua pitkin. Onnistuuhan kajakin veto toki suopursuja ja mustikkamättäitä pitkin, mutta ei se ole se kevyempi vaihtoehto. Kotasaaren päässä on lahdenpoukamassa nuotipaikka, laavu ja puucee. Pidimme paikalla lounastauon ja vielä poukamasta lähtiessä keli näytti niin hyvältä, että pohdimme hetken pientä saarikierrosta. Poukamasta päästyämme huomasimme tuulen nousseen ja saaren nokan jälkeen näimme taivaanrannan olevan hyvin synkkä järven toisella puolella. Teimme nopean päätöksen jättää kiertelyt ja lähteä kiireen vilkkaa Lehtosaareen, sillä ukkosrintama alkoi lähestymään meitä vastatuuleen. Varissalon ja Lehtosaaren välisellä reilun puolen kilometrin ylityksellä oli jo vaahtopäitä ja pistimme melat töihin katsellen samalla rintamassa välkkyviä salamoita. Ehdimme majapaikkamme suojiin ja kohta tuuli tyyntyi vain kääntyäkseen puhaltamaan kohta rintaman suunnasta todella voimakkaasti. Alle tunnissa rintama oli kohdallamme ja ulkona sellainen hornankattila, että olimme tyytyväisiä saadessamme katsoa näytöstä tuvan suojista. Myräkän hellitettyä painelimme saunaan ja kylläpä kuulkaa kelpasi! Päivän retken pituudeksi tuli 12 km. 

Tuuli ei hellittänyt koko yönä ja huolestunut retkeläinen oli käynyt tarkistamassa sen aikana, etteivät puut kaadu tai kajakit karkaa. Aamupalalla pohdimme eri reittivaihtoehtoja ja myös sitä, että osa porukasta meloisi lyhintä reittiä mantereelle, josta heidät haetaan autolla. Päätimme lähteä Lentuan itäreunaa takaisin lähtöpisteeseen, vaikka tuuli oli kerännyt aallokkoon voimaa länneltä yli pitkän selän. Pillit olivat tarpeen, kun välillä tuli tarve ilmoittaa muille porukan jäävän jälkeen tai jonkun tarvitsevan hinausapua päästäkseen eteenpäin. Aaltojen korkeus oli 0,5-1 metriä, joten eteneminen oli hidasta ja raskasta. Haimme saarten suojaa, mutta reitillä ei ollut mahdollista välttää täysin pidemmän selän ylitystä. Hitaasti, mutta varmasti pääsimme kuitenkin perille. Tyhjensimme kajakit, vaihdoimme vaatteet ja istahdimme kokkailemaan eväitä kotaan. Paikka oli avara ja siisti, kannatti ehdottomasti vuokrata kota reissun päätteeksi. Paluumatka oli hieman menoa pidempi, noin 8 km.

Lentua on nimensä mukaisesti erämainen. Siellä on melko vähän mökkejä eikä ihmisiä liiku hirveästi. Näimme lähtösatamassa muutamia ihmisiä, yksittäisiä veneilijöitä ja Kotasaaren rannalla pariskunnan koiransa kanssa. Muuten saimme olla omassa rauhassamme. Säällä oli varmasti vaikutusta, mutta ei järvellä ole aiemmin paremmallakaan kelillä tarvinnut kärsiä ruuhkasta. Haastavista sääolosuhteista huolimatta reissu oli antoisa ja Lehtosaari on aikamoinen retkeilijän paratiisi varsinkin nyt, kun sauna on käytössä. Alueella menisi helposti vaikka viikko, mutta ei makiaa mahan täydeltä.