Moikka! Tänään tosiaankin kävimme Kipinässä puljaamassa. Mukana oli seitsemän melojaa, hieman eri porukka kuin Koitelissa eilen.
Kiitokset kaikille mukavasta reissusta ja seurasta.
Tero kirjoittaa tuossa asiaa! Turvallisuusasiat kannattaa ottaa vakavasti olipa sitten melomassa koskessa,
merellä tai järvellä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt kokeneempien melojien puheet, niin Tulikurkku ja Kipinä ovat siinä míelessä turvallisia melontapaikkoja,
että jos sattuu kaatumaan, niin heti ei kolise kiviin. Vettä molemissa paikoissa on riittävän syvästi. Eikä kokemattomampien melojien tarvitse heti suurimmissa
aalloissa meloa, vaan harjoittelun voi aloittaa kosken alaosan pienemmissä aalloissa. Ja kipinässä myös sillan yläpuolen pienessä koskessa.
Ennen kosken laskemista ennakkotarkistus ja reitin suunnittelu on myös tärkeää ja päätös kosken laskemisesta jää aina melojalle itselleen,
kaikkia koskeja ei ole pakko laskea. Molempina päivinä lotraamassa olleista puolet oli kokeneempia ja pelastustaitoisia melojia. Ja välillä tuli myös hommia,
sillä kaatumisiakin sattui molempina päivinä ja hinausköysille oli käyttöä. Toki olimme etukäteen keskustelleet kuinka toimitaan kaaduttaessa ja homma
toimi hyvin, kukaan ei hätääntynyt ja rannalla käynnin jälkeen puljaus saattoi jatkua.
Vesi oli yllättävän lämmintä, eikä kukaan tuntunut kärsivän kylmästä,
paitsi rannalle nousun jälkeen. Viime kesänä harjoittelimme nokkalasa (muistaaksen maanantaisin) tuentoja, eskimoita, sun muita jutskia ja nyt oli puhetta,
että vesien vielä vähän lämmettyä voitais aloittaa samanlaisia sileän veden puljaus iltoja. Mitäs olette mieltä? Laittakaa ehotuksia kehiin, niin saadaan
taas jotain hauskaa ja hyödyllistä aikaan.
-Ari
